45. Kuusapilakongressi 12.5-13.5.2026
Viking-Line Ms. Viking Grace

Turun satamaan kokoontui tiistai-iltana iloinen veteraaniporukka ympäri Suomen. Turun veteraanien kutsumana paikalle oli saapunut noin 60 osallistujaa.

Järjestäjän edustajat Raimo Leino ja Mauri Jääskeläinen jakoivat matkalippuja terminaalissa.Lippujen ja lappujen jaon jälkeen laivaan, ja kokoontuminen yhteiseen tutustumistilaisuuteen hieman myöhemmin.

 

 

 

 

Tervetuliaissanat lausuivat Turun veteraanien kaksikko Kalervo Laaksonen/Raimo Leino. Samassa yhteydessä käytiin joitain käytännön asioita lävitse sekä esiteltiin seuraavan päivän luennoitsijat:

emeritusprofessori Timo Soikkanen ”presidentit ja huumori”
historian professori Hannu Salmi ”Tunteiden palo, Turun palo 1827”
tulosaluejohtaja (pelastusjohtaja) Vesa Halonen ”Varhan talousluvut, pelastus- ja ensihoitopalvelut, Ukraina”
Esteri Group ”toiminnan esittely” Iivari Kalliomäki (hall.pj) ja Antti Kalliomäki (tj.)

Keskiviikko päivä 13.5. Conference-tilat

Päivän aloitti Soikkanen:

 

 

 

 

 

Timo Soikkanen on tunnettu erityisesti Suomen poliittisen historian, puoluehistorian ja presidentti-instituution tutkijana. Hän työskenteli pitkään Turun yliopistossa poliittisen historian professorina. Hänen tapansa tarkastella presidenttejä huumorin kautta on saanut huomiota juuri siksi, että se paljastaa paljon vallankäytöstä ja persoonallisuuksista. Soikkasen mukaan esimerkiksi:
• Urho Kekkonen käytti huumoria vallankäytön välineenä — joskus hyväntahtoisesti, joskus pelottelevasti.
• J. K. Paasikivin huumori oli kuivaa, äkkiväärää ja usein tahatontakin.
• Mauno Koivisto tunnettiin lakonisesta ja hitaasti avautuvasta huumorista.
• Sauli Niinistö taas käyttää hillittyä itseironiaa ja tilannehuumoria.
Soikkasen havainto on kiinnostava siksi, että presidentin huumori kertoo usein myös johtamistyylistä: onko johtaja etäinen, lämmin, dominoiva vai tarkkaileva. Kaksi melkoista ääripäätä Timo Soikkanen on nähnyt erityisesti henkilöissä Urho Kekkonen ja K. J. Ståhlberg.
Kekkonen – huumori vallankäytön aseena Kekkosen huumori oli usein terävää, nopeaa ja tarkoituksellista. Hän saattoi yhdellä letkautuksella:
• keventää tunnelman,
• osoittaa olevansa tilanteen herra,
• tai nöyryyttää vastapuolta.
Tunnettu esimerkki liittyy siihen, kun joku poliitikko puhui liian pitkään ja monimutkaisesti. Kekkonen tokaisi kuivasti: ”Asia tuli selväksi jo ensimmäisellä tunnilla.” Huone nauroi — mutta samalla kaikki ymmärsivät viestin: nyt riittää.
Toinen kuuluisa piirre oli Kekkosen kyky käyttää itseironiaa hallitusti. Kun hänen poikkeuksellisen pitkää presidenttikauttaan arvosteltiin, hän saattoi vitsailla olevansa ”väliaikainen ratkaisu”. Huumori pehmensi vallankäyttöä, mutta ei tehnyt siitä yhtään vähemmän tehokasta.
Ståhlberg – lähes täydellinen huumorittomuus K. J. Ståhlberg taas edusti lähes vastakkaista ääripäätä. Häntä pidettiin erittäin asiallisena, juridisena ja pidättyväisenä. Julkisissa tilanteissa hän ei juuri laskenut leikkiä eikä rakentanut henkilökohtaista karismaa huumorin avulla. Hänen kerrotaan suhtautuneen virkaan lähes pyhänä tehtävänä. Kun muut presidentit käyttivät seurustelua ja sutkautuksia ilmapiirin hallintaan, Ståhlberg piti tiukan muodollisen linjan. Juuri tästä syystä Soikkasen kaltaiset tutkijat pitävät presidenttien huumoria kiinnostavana: se kertoo paljon siitä, miten valtaa käytetään. Kekkoselle huumori oli osa poliittista työkalupakkia. Ståhlbergille taas arvovalta syntyi vakavuudesta ja institutionaalisuudesta.
Soikkanen olisi jutellut presidenteistä, vaikka koko päivän, rajoitettu aika mahdollisti syvemmän tarkastelun vain näihin ääripäihin. Kiinnostavaa olisi ollut kuulla myös ”Manusta, Tarjasta ja Salesta”.

”Tunteiden palo” Turun Palo 1827

 

 

 

 

 

Historian professori Hannu Salmi on käsitellyt paljon Turun paloa kulttuurihistorian näkökulmasta — ei vain katastrofina vaan myös mediatapahtumana ja muistojen murroksena. Salmen keskeinen ajatus on ollut, että Turun palo ei tuhonnut vain rakennuksia vaan myös kokonaisen suomalaisen kulttuurisen maailman.

Vuoden 1827 palo hävitti noin kolme neljäsosaa Turusta, joka oli tuolloin Suomen tärkein kaupunki ja sivistyksen keskus. Samalla menetettiin kirjastoja, arkistoja, käsikirjoituksia ja koteja. Palo vaikutti ratkaisevasti siihen, että:

• Turun akatemia siirrettiin Helsinkiin,
• Helsingistä tuli lopullisesti hallinnon ja sivistyksen keskus,
• ja suomalainen kansallinen kulttuuri alkoi rakentua uudessa ympäristössä.
Salmi on korostanut myös sitä, kuinka nopeasti palo muuttui kertomukseksi. Jo aikalaisten kirjeissä ja sanomalehdissä katastrofia kuvattiin lähes apokalyptisesti: hehkuva taivas näkyi kymmenien kilometrien päähän ja ihmiset pakenivat tavaroineen Aurajoen rannoille. Hän on tutkinut myös sitä, miten palo jäi elämään kollektiiviseen muistiin:
• maalauksissa,
• myöhemmässä kirjallisuudessa,
• juhlapuheissa,
• ja Turun identiteetissä.
Salmen mukaan Turun palo on suomalaisessa historiassa eräänlainen “katkoskokemus” — tapahtuma, jonka jälkeen maa ei ollut enää entisensä. Ensi vuonna Turussa tullaan järjestämään erilaisia tapahtumia tuon 200 vuotta sitten tapahtuneen tragedian teeman ympärille.

Pelastusjohtaja Vesa Halonen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Halonen kertoi perusteet Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) pelastus- ja ensihoidon palveluiden tuottamiseen. Laitoksen budjetti on kyllä kasvanut toiminnan käynnistymisestä lähes 20 % mutta kaikki panokset eivät näy suoraan palveluiden laadussa ja määrässä, vaan osa panoksesta painuu organisaation syövereihin. Mihin sitä Halonen tutkii ministeriön avustuksella omassa tohtori-opinnoissaan 2026-2029. Hyvin mielenkiintoinen osa luentoa oli kuulla kokemuksia Ukrainaan suuntautuneesta opintomatkasta kansainvälisen ryhmän pelastustoiminnan asiantuntija jäsenenä. Kuulimme, kuinka käytännössä yhteiskunta varautuu ja suojautuu sotatoimilta ja sen vaikutuksilta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Jatkuvuuden hallinta on tärkeä osa toimintojen prosesseja. Ehkä suurin vaikutus oli ”jammerien” käyttö kaikissa pelastuksen yksiköissä. Radiosignaalien häirintälaite eli “jammer” on laite, joka lähettää tarkoituksella voimakasta radiosignaalia estääkseen muun viestinnän samalla taajuudella. Sillä voidaan häiritä esimerkiksi:
• matkapuhelinverkkoja
• GPS-signaaleja
• Wi-Fiä
• radiopuhelimia
• droonien ohjaussignaaleja
Toimintaperiaate on yleensä se, että laite “peittää” oikean signaalin kohinalla tai voimakkaammalla lähetyksellä, jolloin vastaanotin ei enää erota oikeaa viestiä. Normaalia aikana käyttö pääsääntöisesti kielletty, poikkeusolot muuttavat asian. Katkaisee myös savusukellusparin yhteyden yksikköön!

Esteri Group

Hallituksen puheenjohtaja Iivari Kalliomäki vas. ja toimitusjohtaja Antti Kalliomäki oik. esittelivät yrityksen toimintaa. Esittelyn aluksi katsoimme mielenkiintoisen videon yrityksen toiminnasta, jonka jälkeen oli aikaa lyhyeen keskusteluun esittelijöiden kanssa.

 

Kuusapilakokous

Kokouksessa luovutettiin isännyys seuraavalle järjestäjälle, Tampereelle.
Turun Paloveteraanien puheenjohtaja Kalervo Laaksonen oik. luovutti Kuusapilan nuijan Tampereen edustajalle Esko Kautolle.

Keskusteltiin myös 2028 järjestäjä paikkakunnasta, kannatusta sai Oulu mutta kun edustajia ei ollut Oulusta paikalla, jäi paikkakunta avoimeksi. Tampereelta luvattiin olla yhteydessä asiasta Ouluun.
Tampereen Esko Kautto esitti kutsun tulla Tampereelle ensi vuonna, tarkempi ajankohta on 12.5.2027 ja paikka on Tampereen Vapriikki.

Kiitosta sai Turun veteraanien mielenkiintoisen ohjelman ja onnistuneen tapahtuman eteen tekemä työ, 45. Kongressi oli mielenkiintoinen ja hyvin onnistunut lämminhenkinen tapahtuma.

Tässä tarinassa on käytetty pohjana Helsingin Veteraanin Timo Tähtisen lähettämää aineistoa, jota hän antoi luvan hyödyntää. Suurkiitos siitä hänelle.